sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Qué pasa?

Hóla! Toi alhaalla oleva kuva oli viimenen kuva mun Barcelona-kansiossa, se oli hieno päivä se. Miten täällä Suomessa nyt menee? Mitä kuuluu? Onko haikeeta/vaikeeta? Kaipaanko jotain? Ajattelin nyt purkaa tätä olotilaa.

..Alotetaas. Ensinnäki kaipaan tota aurinkoa ja mun ihania tyttöjä joiden näkeminen sai hymyn huulille, kaipaan menoa ja meininkiä, ÄÄNIÄ, espanjalaisten loputonta puhetulvaa, niiden ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta, kokonaisuudessaan tota kaupunkia. Fakta nyt vaan on se, että oon takas Suomessa, mun pienessä kotikaupungissa, jossa ei sen kummemmin kuulu ääniä ja elä miljoonia ihmisiä. Mutta kyllä musta hyvältä tuntuu. Paluu ei ole ollut läheskään niin karu kun mitä odotin sen olevan. No okei okei myönnetään, lentokoneesta kun pääsin ulos niin manasin jo suomalaiset ihmiset, koko junamatkan taisin valittaa kuinka hanurista on tulla takaisin. Mutta tilanne on muuttunut, kiitos kuluneen viikon, joka on pitänyt mut kiireisenä. Kiitos poikaystävän, kiitos ystävien, kiitos perheen, kiitos sukulaisten, kiitos työn ja työkavereiden, kiitos mun rakkaan kotisalin. Miten ihana on ollut nähdä rakkaita ihmisiä, monia on vielä näkemättä, mutta onneksi on koko kesä aikaa. Mun koti on nimittäin nyt täällä. Vaikka kroppa tuntuukin elävän vielä Espanjassa niin luotan siihen, että kyllä tämä elämä tästä palautuu normaaliksi.

Barcelonasta mulla on muistona noin 3000 kuvaa, ihania ihmisiä, joiden kanssa olen päivittäin yhteydessä, mieletön määrä kokemuksia ja onnellisuutta. Noita reilua viittä kuukautta en unohda koskaan.

Ajattelin vielä kirjoittaa postauksen siitä, mitä opin vaihdon aikana, miten muutuin, ajausmaailmasta ja mitä asioita oivalsin kuluneen kevään aikana. Siihen asti - nauttikaa Suomen "kesästä" ja viettäkää mahdottoman kiva juhannus! Hasta luego!


tiistai 3. kesäkuuta 2014

Los últimos días en Barcelona

Hóla! Täällä Barcelonassa vietetään viimeisiä päiviä. Perjantaina kutsuu Suomi! Viimeiset viikot on olleet kiireistä aikaa, on ollut vieraita ja samalla piti hoitaa viimeiset koulutehtävät ja tentit. Harmitti todella paljon istua sisällä lukemassa kun mieli olisi mielummin nauttinut ulkona ihanasta säästä, mutta voin kyllä sanoa olevani tyytyväinen itseeni ja siihen, miten jaksoin rutistaa loppuun saakka hyvällä tsempillä (kiitokset Emmille, joka jaksoi tsempata mua täällä ollessaan) ja tuloksena on 27,5 opintopistettä ja vieläpä ihan mukavan hyvillä arvosanoilla. Tänään kävin koululla vielä viimeisen kerran, allekirjoittamassa muutamat paperit ja toivottamassa hyvää jatkoa. Hassua, että enää ei tarvitse kulkea tuota koulumatkaa päivittäin, omalla tavallaan surullista, vaikka helpottunut olenkin, että koulu on vihdoin ohi.

Nyt mulla on siis LOMA, noin viikon mittainen kesäloma ennen kuin palaan Suomeen ja aloitan kesätyöt. Onnekseni saan viettää suurimman osan aikaa tästä lomasta vielä Barcelonassa. En vaan lakkaa rakastamasta tätä kaupunkia, tää on ollut niin täydellistä aikaa. Tälle lomalle mulla ei ollut suuria suunnitelmia, lähinnä hengata vielä kavereiden kanssa, nauttia kaupungin antimista, biitsistä, testata vielä muutama ravintola, shoppailla tuliaiset (ja ehkä vähän muutakin haha) ja rentoutua ennen koko kesän kestävää työputkea. Fiilikset on ristiriitaiset. Toisaalta on aivan ihanaa palata Suomeen ja nähdä kaikki rakkaat ihmiset, ja onhan siellä sentäs kesä..ja työt. Asiat vois siis olla huonomminkin. Mutta silti pala sydäntä jää tänne, ikuisesti. Mä palaan tänne vielä joskus, en tiedä missä merkeissä, mutta mä palaan, se on varma. Tässä muutamien päivien aikana on jätetty jo jäähyväisiä monille ihanille ihmisille, samalla olen saanut huomata, ettei täällä oleminen ole enää samanlaista ilman kaikkia ihmisiä, varsinkin meidän läheiseksi muodostunutta tyttöporukkaa. Ikävä piinaa jo nyt ja haikeana odotan torstai-iltaa kun kokoonnutaan jäljellä olevalla porukalla. Mutta auttaa kummasti, kun tietää, että pianhan me jo taas nähdään!

Sitten haluan esitellä teille erittäin must-paikan, jos eksyy Barcelonan suunnille. Nimittäin Montserrat vuori. SIKAMAKEE! Junalla meno-paluu lippu 20e, matka kestää tunnin suuntaansa. Lippuun sisältyy myös kondoli- tai junamatka alhaalta ylhäälle ja takaisin, voi sinne myös haikata jos mieli tekee. Vuori on siis noin 1,2 kilometriä korkea. Emmin kanssa päätettiin vielä lähteä kiipeämään ylemmäs vuorille, ja sieltä avautuikin vielä mielettömämmät maisemat. Luonto oli todella puhdasta, luonto tuoksui mielettömän hyvältä ja ilma oli raikasta. Emmin kanssa oltiin tosi tyytyväisiä, että tehtiin tämä päivän mittainen reissu.

Toivotan teille kaikille mielettömän hyvää kesäkuun alkua, nautitaan ja ollaan onnellisia :-)

maanantai 19. toukokuuta 2014

Vamos a la playa - IBIZA

Hóla! Kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ohan se Ibiza nyt aikamoinen paratiisi, vai?! Varattiin Ibizan matka tyttöporukalla aikoja sitten maaliskuun alussa. Sillon tuntu, että matkaan on vielä ikuisuus. Se ikuisuus ei ollutkaan niin pitkä, miltä se sillon tuntui. En voi käsittää, että mun vaihtoa on enää jäljellä kaksi ja puoli viikkoa.

Joka tapauksessa: varattiin loma tarkoituksella loppukeväälle, juuri sopiva rentoilu vielä ennen kahta pahinta opiskeluviikkoa. No tuliko siellä nyt sitten keräiltyä voimia tulevia deadlineja ja tenttejä varten? NO EI TOD! Tehtiin kaikkea muuta ku levättiin, mutta silti en voisi olla onnellisempi tällä hetkellä, vaikka päätä jomottaa ja silmäluomet tuntuu painavan tonnin ja samalla niitä reunustaa mahtavan mustat silmänaluset, hah! Nuorena jaksaa vai mitä...

Ibiza on kuuluisa mahtavista biitseistä, turkoosista vedestä, mahtavasta luonnosta, auringosta, lämmöstä ja bileistä. Meillä kävi osittain huono tuuri, nimittäin kahdesta täydestä päivästä toisena satoi ja oli todella pilvistä, toisena puolestaan mielettömän kuuma ja päästiin nauttimaan saaren antimista. Saari osoittautui aika hiljaiseksi vielä tähän aikaan vuodesta, sesongin sanottiin alkavan viikon päästä, reissun ajankohta oli meille siis täydellinen, sai rauhassa nauttia ilman suuria turistimassoja ja ihmispaljoutta. Vuokrattiin molemmiksi päiviksi auto ja todettiin se erittäin hyväksi päätökseksi. Julkisilla kulkeminen on mitä on vielä tähän aikaan ja taksilla ajaminen 6 hengen porukalla vaatii kaksi taksia. Ihan tiedoksi, että Ibizalla isot taksit on lailla kielletty. Auton vuokrauksen johdosta päästiin siis paljon halvemmalla ja nähtiin paljon enemmän. Ajeltiin rannikkoa pitkin ja pysähdyttiin kuuluisille biitseille ottamaan aurinkoa, nauttimaan, uimaan, syömään, ottamaan kuvia ja ihmettelemään, että ollaanko me tosiaan Euroopassa?!

Oon niin onnellinen, että oon saanu tutustua näihin tyttöihin. Matkalla suunniteltiin jo seuraavaa reissua, mutta siitä joskus myöhemmin. Nyt tämä tyttö pakkaa treenikamat kassiin ja lähtee salille.

Kertokaa ihmeessä, jos haluatte tarkempaa tietoa Ibizasta, vinkkejä ym. Tarkoituksenani on jakaa pala elämääni tänne blogin puolelle ja koin tärkeämmäksi lisäillä kuvia kuin kertoa sen kummemmin pikkutarkkoja juttuja, mutta teen sen mielelläni jos tarvetta. Niin ja muutenkin saa heittää ilmoille toiveita, joista voisin postailla vielä täältä maailmalta!

Hasta luego!

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Buen provecho!

"Heippa! Kiva blogi. Mä oon kans Barcelonaan lähdössä vaihtoon ja olis pari kysymystä ruokien ja treenaamisen suhteen. Panikoin jo nyt, tämmönen terveyshifistelijä kun oon, että saako sieltä mistään maitorahkaa esimerkiksi? Entä jotain jugurtteja (ei mitään ällötyssokerisia)? Vai mitä sä siellä yleensä syöt ja minkä hintasta ruoka on ja mitä oot kaivannu siellä? Kuulin jostain et siel ois Lidl??Ja saako siidereitä jostain ?:----DD Minkä hintasia saleja siellä on? osaatko suositella jotain?:)"

"Joku ruokapostaus olis kiva:)! Miten syöt siellä ja miten eroaa suomen ruoista"


Noniin täältä pesee vastauksia tähän kysymystulvaan, oon enemmän ku tyytyväinen, että voin olla avuksi. Vielä ihan taustotuksena se, että oon ite jonkin sortin terveyshullu. Rakastan terveellistä ruokaa, treenaamista ja sitä, että kropassa on hyvä olo. Syön paljon, todella paljon. Mun kämppis (jätkä) täällä Espanjassa sanoi ihan suoraan, että sen mielestä mä syön "aivan tuhottoman paljon". Mutta kun treenaa niin tarvii ruokaa, as you know! Ja ihan faktana se, että ennen tänne tulemista mua vähän pelotti tää ruokakulttuuri, oon itsekin lievästi riippuvainen muutamista tuotteista, kuten Valion pehmeä maitorahka ja raejuusto ja kunnon suomalainen ruisleipä.

Täst se ny alkaa. Barcelonassa on 3 Lidliä. Oon onnekas tyttö, kun yksi niistä on vajaan kilometrin päästä mun asunnolta. Mä käyn siellä siis aika usein ja manaan itseni matkalla kotiin, voih käsiparat. Sieltä saa siis alakuvassa olevaa maitorahkaa, niitä on kahdenlaista, mulla on tapana ostaa tota kevyempää. Koostumus on vähä hämärä, ei ollenkaan samanlainen kun Suomen rahkoissa. Maku menettelee. Sekaan vaan sitten mielettömästi marjoja tai hedelmiä niin kyllä siitä hyvä tulee. Toinen vaihtoehto (paljon huonompi) on Danonen maitorahka, joka on todella paksua ja rasvaista mönjää. Tätä ostin alussa muutamaan otteeseen, enää ei mene alas. Kuvassa keskellä on raejuusto, jota saa myöskin vaan Lidleistä (olisinko joskus nähnyt myös El Corte Inglesissä). Ihan kelpo tuote, tulee ostettua kerralla moooonta purkkia.  

Jugurtit on omituisia, juurikin ällömakeita. Syön täällä yhtä ja ainutta jugurttia, Activian naturalia, joka maistuu lähes Suomen vastaavalta. Tosin kaikkien jugurttien koostumus muistuttaa viiliä, siihen on vaan totuttava. Usein ostan myös Activian mansikan makuisia juotavia jugurtteja, käteviä ottaa evääksi.

 

Hedelmiä täällä on valtava kirjo, todella tuoreita ja hyviä. Ja mansikat on hyviä aamupuuron päällä. Samoin kasvikset, joita olen alkanut syömään paljon enemmän kuin aikaisemmin. Kyllä se tuoreus vaan vaikuttaa paljon asiaan. Niin ja hinnoittelusta sen verran, että kuten olettaa saattaa niin hedelmät ja kasvikset on todella paljon halvempia kuin Suomessa. Parasta on, kun tietää syövänsä lähellä kasvatettua ruokaa! ;-)


Alussa söin paljon jauhelihaa, siitä oli niin helppo valmistaa erilaisia ruokia. Sitten tuli pieni kyllästyminen ja ällötys, tällä kun ei ole valittavissa mitään kevytjauhelihaa vaan se on aika rasvaista. Aloin ostamaan enemmänkin kalaa ja kanaa. Lihan hinta riippuu vähän siitä, mistä sen ostaa. Toi kalanpala maksoi muistaakseni 5,5€ ja noissa kanoissa näyttää olevan hintana reilu 3€. Kauppahallista ostettuna saat luultavasti halvemmalla, mutta en pidä näitä hintoja ollenkaan pahoina.

 
Mä kuulun niihin ihmisiin, jotka tarvii aamulla kaurapuuroa. Mutta noita kaurahiutaleita sai aluksi etsiä kissojen ja koirien kanssa, plus että hinta ei houkuttele. Keskellä oleva pussi maksoi muun muassa kaksi euroa. Kunnes tajusin, että niitähän saa Lidlistä, oikealla oleva pussi maksaa noin euron. Kaurapuuron keitän mantelimaitoon, siitä tulee sopivan pehmeää ja maukasta. Maitotuotteista sen verran, että maito on todella paksua ja rasvaista, en voisi kuvitellakaan juovani sitä. Aluksi join kaakon kera, mutta noin kuukauden jälkeen jätin kokonaan pois ja tunsin sen hyvänä olona kropassa. En siis lopettanut suinkaan kaikkien maitotuotteiden käyttämistä, ainoastaan maidon. Pidän huolen siitä, että saan tarvittavat aineet muiden maitotuotteiden kautta.


Viljatuotteista sen verran, että en syö normileipää täällä, koska sehän on tunnetusti täyttä pullaa. Sen sijaan Lidlistä ostetut näkkileivät toimii todella hyvin, plus että hinta miellyttää ja maku on erittäin hyvä. Pastaa ja riisiä tulee keitettyä jonkin verran, perunaa syön harvoin. Suurimmaksi osaksi lautanen koostuu proteiinista ja salaatista ja kasviksista. Tällä linjalla aion jatkaa myös Suomessa. 


Sitten tämä ulkona syöminen, jota tulee tehtyä huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Normaalisti olen ravintolassakin suhteellisen terveellisellä linjalla, mutta en jaksa olla liian nipo. Jos tekee pizzaa tai jotain muuta rasvaista mieli niin sitten sitä tilataan. Edelleen; rakastan ruokaa. Barcelonassa on mieletön kirjo ravintoloita, muutamista ravintoloista on muodostunut lemppareita ja niissä on tullut käytyä moneen kertaan. Ravintolassa tilaamani ruoat näyttävät muun muassa tältä.


 
Tältä..

 
Ja joskus myös tältä.


Kaipaan myös sun mainitsemia siidereitä, harmikseni voin sanoa, että niitä ei täältä löydy. En ole myöskään pahemmin yrittänyt etsiä, koska täältä löytyy maailman parasta juomaa eli sangriaa. Kyllä täällä juomaa löytää, ja erittäin opiskelijaystävällisillä hinnoilla (sangriapurkki 1€ kaupas). Maassa maan tavoin eikös ;-)

Sitten siitä treenaamisesta. Itse käyn low cost salilla nimeltä BCN Fitness, tarjous 80€ 4 kuukautta, ilman aloitusmaksuta tai muuta. Olen ollut todella tyytyväinen, se on ollut joka pennin arvoinen. Kaipaan Suomen salien ryhmäliikuntaa ja sitä täsmällisyyttä. Joka kerta, kun olen ryhmäliikuntaan osallistunut niin olen aluksi odotellut yksikseni muutamia kymmeniä minuutteja ennen kuin muut saapuvat paikalle. HAH, siihenkin tottuu! Saleja on monenlaisia, näitä halpoja ja sitten kalliimpia, joissa kaikki on viimeisen päälle. On varaa valita. Tähän mainitsisin kuitenkin yhden asian, eli kannattaa todella yrittää etsiä asuntoa keskeiseltä paikalta (Passeig de Graciá, Plaza Catalunya, Plaza Universitat), kaikki on siis lyhyen matkan päässä. Tykkään lenkkeillä rannalla, siellä on hyvät baanat juoksijoille. Kaupungissa juokseminen on haastavaa mielettömien ihmismassojen vuoksi.

All in all, sanoisin vinkiksi, että ei pidä olla liian nipo ja tarkka. Mun vaihto ei olisi ollut läheskään niin hyvä ilman kaikkia ulkonasyömisiä, yhdessä kokkailuja, illan istujaisia, urheiluttomia päiviä. Tää on kuitenkin vaan kerran elämäs, ainutlaatuista aikaa. Kunhan pitää perussetin kunnossa, niin sitten on varaa vähän lipsuillakin ;-) 


Jos ilmaantuu kysymyksiä, vastaan mielelläni. Nyt lähden lentokentälle vastaan Elinaa, joka tulee nauttimaan Barcelonan auringosta viikoksi. Taidetaan aika ahkerasti myös treenata, kyseessä kun ei ole kuka tahansa amatööri ;-) 

HASTA LUEGO!

maanantai 28. huhtikuuta 2014

La amistad

Ystävyys. Mitä se merkitsee? Oon pohtinut tätä asiaa moneenki otteeseen täällä ja tullut siihen tulokseen, että puoli vuotta maailmalla saa sut tajuamaan, kuinka tärkeitä nämä ystävyyssuhteet onkaan. Niitä rakentuu jatkuvasti lisää, toiset kestää, toiset ei, toisista tulee tärkeimpiä kuin toisista. Oon tän neljän kuukauden aikana oppinu hirveästi uusia asioita itsestäni; pohtinu, kasvanu, tajunnu asioita ja valaistunu.

Mä kaipaan mun Suomi-ystäviä hirveesti, enkä malta odottaa, että näen teitä taas kesällä. Mä saan olla niin kiitollinen, että saan rakkaita vierailulle tännekin asti, ne tosiaan haluaa tulla moikkaamaan mua ja nähä mun elämää täällä. Ja kaikki viestit ja yhteydenpidot päivittäin saa mut ikävöimään teitä.

Ja minkä määrän uusia ystäviä oonkaan saanut täältä!! Paljon erilaisia ihmisiä eri maista ja kulttuureista. Ihmisiä, joilta oon oppinu hirveesti elämästä. Ja miten kiitollinen oon meidän tiiviistä tyttöporukasta, josta en malttaisi millään irtautua. Ei sais vielä miettiä tätä, mutta viimeset päivät täällä tulee olemaan kyllä haikeita, kun pikkuhiljaa porukka alkaa lähtemään. Onneksi meillä on vielä reilu kuukausi aikaa ja edessä on muun muassa Ibizan reissu tällä tyttöporukalla ja hurjasti muuta tekemistä. Syksyksi on sovittu tapaaminen Saksanmaalle Oktoberfesteille. Kovasti tytöt haluaisi tulla myös vierailulle Suomeen ;-)

All in all. Mulla siis tosiaan on ystäviä, jotka välittää ja joista mä välitän ja haluan pitää kiinni. Nyt ja aina.

Haastepostaus (sori Anumari, mutta taitaa jäädä väliin) ja pääsiäiskuulumiset vaihtui siis tällaiseen aiheeseen, hehe. Mutta on siellä sentäs muutama kuva pääsiäisen ajasta, kun Annika oli vierailulla. Osa kuvista on hyvinkin vanhoja, osa uusia. Osa on otettu puhelimella ja osa kameralla. Kaikista tulee niin hyvä mieli. Nauttikaa ystävien seurasta, arvostakaa heitä, olkaa kiitollisia.

Multa toivottiin seuraavaksi ruokapostausta, jossa kerron vähä miten syön ja millaisia tuotteita täältä löytyy ja mikä eroaa Suomesta. Siihen asti - adiós amigos!

torstai 17. huhtikuuta 2014

El verano está aquí!

Kukkuu, täällä sitä taas ollaan parin viikon hiljaisuuden jälkeen. Tässä nyt vaan on tapahtunut vähän kaikenlaista, joku siinä vaan on, että tällä mun Espanjan reissullani tapahtuu ihmeellisiä asioita, joihin en oo törmänny Suomessakaan kovin usein. Elikkä siis mun tietokone on pimahtanu täysin keskellä kaaosta ja oon juossu sen perässä monessa paikassa, joutunu tilanteisiin, joissa en oo ymmärtäny sanaakaan espanjaa, soittanu puheluita sinne ja tänne ja kironnu koko koneen ja Applen ylipäätään. Anyway, syy oli rikkoutunut kovalevy, joka on nyt vaihdettu uuteen ja nopeampaan. Oli erittäin suuri todennäköisyys, että en saa tietokoneesta tiedostoja ja kuvia takaisin enää, mutta mulla tais olla suojelusenkelit matkassa, kun eilen selvisi, että kaikki on tallella. Ja sain yksityiseltä korjausfirmalta erittäin hyvää ja ripeää palvelua. Tällä hetkellä olen erittäin onnellinen ulkoisen kovalevyn omistaja (!!!), enkä voi olla suosittelematta sitä jokaiselle, jolle kuvat merkitsee todella paljon. Sinne olisi hävinny monen vuoden muistot. Niin ja tietenkin olen myös onnellinen matkavakuutuksen omistaja, ei ollut halpa lasku. 

Seuraava ihmeellinen asia on jatkuva flunssa. En nyt sano, että elän maailman terveellisintä elämää, mutta täällä olen jo monetta kertaa kipeänä ja tuntuu, että heti kun edellisestä taudista selviää niin toinen on jo ovella. Omaan kuitenkin suhteellisen terveelliset elämäntavat, joista kertoo se, että Suomessa en ole pahemmin sairastellut. Olen keskustellut asiasta muutamien kanssa, ja ehkä potentiaalisimmaksi syyksi on noussut tämä ilmasto. Taaskaan en voi tarpeeksi jankata matkavakuutuksen tärkeyttä, olisi tullut jälleen kerran kalliiksi ilman sitä. Nyt jo parempi, mutta kahden viikon tauko salilta ja ylipäätään urheilusta meinaa tehdä mut hulluksi, vaikkakin välillä lepo on tuntunut tekevän todella hyvää kropalle ja pääkopalle, toki mielummin rentoilisin terveenä enkä kipeänä. 

Sitten niihin hyviin uutisiin, nimittäin tiedättekö sen tunteen, kun astut aamulla ulos niin haistat kesän tuoksun? SE ON NYT TÄÄLLÄ! Viimeisen reilun viikon säät ovat todella suosineet, lämpötilat on heilunu siellä +20 molemmin puolin, en valita. Tuntuu, että rakastan tätä kaupunkia päivä päivältä vaan enemmän. Puolitoista kuukautta jäljellä, aion nauttia jokaisesta päivästä.

Oon saanu nauttia rakkaiden Suomiystävien seurasta viime viikkoina. Alhaalla olevat kuvat on otettu reilu viikko sitten, kun Sandra vieraili täällä. Eilen jouduin päästämään Annikan takaisin viettämään omaa vaihtoaan Sevillaan. Mutta hittovie meillä oli taas hienoa aikaa yhdessä molempien ystävien kanssa ja siitä muistuttaa iso kuvasaldo, jota en aio ikinä kadottaa.

Seuraavaksi palaan asiaan Anumarin haasteen ja pääsiäislomakuvien merkeissä! Hasta luego!

maanantai 31. maaliskuuta 2014

La sonrisa

..Hymyilyttää. Miks? Koska ens viikon koulujutut on hyvällä mallilla, tentti tehty, aurinko on palannut sadepäivien jälkeen, pläänit aika hyvällä mallilla ens viikkoa varten, huomenna nään rakkaan ystävän ja saan pussillisen Suomitavaraa esim salmiakkia, festariliput ens kesälle ostettu ja reilun viikon päässä häämöttää piitkä puolentoista viikon Easter Break, pääsiäisloma. Odotan sitä erityisen innolla, koska ekoiksi päiviksi saan Annikan kylään, sitten muutaman päivän puuhaan vaihtarikavereiden kanssa ja loppulomasta saan lisää vieraita. Pääsiäinen on erittäin vilkasta aikaa täällä, on erilaisia tapahtumia, kulkueita ja juhlia. Varmasti ikimuistoinen tapahtuma, jonka pääsee näkemään todella läheltä.

Haluaisin tietää, että ketkä siellä ruudun takana lueskelee näitä mun juttuja? Nyt siis tutut ja tuntemattomat, nimellä tai anonyymina, kertokaa rohkeesti! Lisäksi haluaisin tietää, että olisiko teillä jotain toivomuksia, mistä haluaisitte mun kirjottavan? Se voi liittyä vaihtoon, Erasmus juttuihin, Espanjaan, elämään, ihan mihin vaan. Jos siellä ruudun toisella puolella on esimerkiksi joku itse tulevaisuudessa vaihtoon lähtevä. Yks toive on toteuttamatta, kuulumispostaus espanjaksi..se on tulossa jossain vaiheessa ;-)

Pian laitan kuulokkeet korville ja pyhitän Skypehetken rakkaan ystävän kanssa.


Mahtavaa, onnellista viikkoa kaikille, muistakaa: do what makes you happy.