torstai 13. maaliskuuta 2014

Una actitud positiva - solución para un buen día

Hóla! Ompas viimeisimmästä postauksesta taas kulunu aikaa, justhan mä sen vasta kirjotin. Sen jälkeen on ehtinyt tapahtua kaikenlaista: on ollut tapahtumia, juhlia, reissu Sevillaan, vähän Barcelonan nähtävyyksiä, tulevan suunnittelua, koulua ja kaamee kasa tehtävää ja stressiä kaikenlaisista asioista. Jos nyt vaikka alotetaan niistä stressaavista ja negatiivisista asioista niin voidaan sitten lopettaa niihin hyviin uutisiin. Eli tänään aamulla heräsin ja tapani mukaan ryntäsin keittiöön tekemään aamupalaa, kunnes katseeni kohtasi maassa makaavan otuksen: torakan. Se se oli varmasti hieno näky, kun seisoin liikkumatta ja suu ammollaan keittiön ovella, koko kroppa kananlihalla. Mun onnekseni täällä oli vuokraemäntä paikalla, joka hoiti loput hommat. Itse sain vain toipua järkytyksestä. Siis pointti on se, että ne torakat ei tee mitään, ne ei oo vaarallisia, mutta ne on niin oksettavia, isoja, likasia, pelottavia. Mulla on aina ollu jonkinlainen pelko niitä kohtaan, en nyt usko, että kukaa pahemmin tykkää niistä, mutta jotenkin mä oon erityisen herkkä tollasille liikkuville ötököille. Vielä kun olin ihan varma, että täällä talossa ei oo torakoita, koska niitä ei oo ollu vuosiin ja koko asunto on kuitenkin hyvässä ja siistissä kunnossa. No tämän seurauksena täällä myrkytettiin viemärit, toivon mukaan se auttaa eikä näitä oksettavia otuksia enää vieraile täällä. Tottakai oon tienny, että täällä saattaa törmätä niihin ja muihinkin hyönteisiin, mutta tämä tapahtuma sai mut vaan entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että olen todella arka näkemään niitä. On tällä asialla myös positiivinen puolensa, sillä mun on pakko ryhdistäytyä, mistä tiedän vaikka seuraavalla kerralla olisin kotona yksin ja mun täytyy hoitaa koko prosessi. Kuten saksalaiset kaverini sanoivat: "Tultiin tänne hakemaan uusia kokemuksia - ja nämä on just niitä". Arvostan Suomea taas todella paljon enemmän.

Sitten tästä ajankäytöstä täällä vaihdossa. Miksi aika menee niin nopeasti? Miksei sitä voi pysäyttää jossain vaiheessa? Miksi mä oon valinnu sellaset kurssit, joissa tuntuu olevan aika paljon töitä koko kurssin ajan, eikä vaan yhtä lopputenttiä? Miks tarvisin välillä pieniä välipäiviä, et saisin vaan olla ja rentoutua? Miksen ehdi tekemään kaikkea mitä haluaisin? MIKS PÄIVÄT LOPPUU KESKEN? Miks, miks ja miks. Tästä keskusteltiin myös tänään ja tultiin siihen lopputulokseen, että vaikka opiskelu ei olekaan meidän tärkein asia täällä niin silti halutaan panostaa myös siihen, ja tottakai se vie oman aikansa, vielä kun täällä voin sanoa tekeväni rutkasti paljon enemmän töitä yhden kurssin eteen kuin Suomessa. Mutta silti meidän täytyy käyttää suurin osa "vapaa-ajasta" tekemiseen ja näkemiseen. Kunhan muistaa välillä myös levätä. Mä olen suunnittelijatyyppiä, kalenteri on mun paras ystävä ja mieli on paljon parempi, jos päivät on suunniteltu, näin saa paljon enemmän aikaseksi. Kokemuksia ja neuvoja otetaan vastaan.

Ja viimesenä:  mua on ahdistanu, kun ei oo ollu varmaa suunnitelmaa kesäksi, ei paluulentoa Suomeen eikä mitään tietoa missä asua ja miten elää ja kauanko viettää täällä aikaa ja miten budjetoida eläminen ym. No tänään siihen tuli muutos, kun sain todella huojentavan puhelun vakkarikesätyöpaikasta, jossa saan viettää sitten myös tulevan kesän mukavien työkavereiden ja työn ja kivan työympäristön merkeissä ja plussana vielä oman alan tyyppiset työtehtävät. Ainut miinus tässä on se, että joudun taas asumaan äidin luona, mutta saanpas ainakin ehkä vähä enemmän rahaa säästöön tämän todella kalliin kevään jälkeen. Puhelun saadessani meinasin puhjeta kyyneliin, olin niin onnellinen, koska vaihdosta työpaikan hommaaminen ei todellakaan ole helppoa puuhaa, ellei ole valmis viettämään tuntikausia aikaa koneen ääressä työhakemuksia väännellen ja mahdollisesti valmis lentämään Suomeen työhaastatteluun tai neuvottelemaan haastattelu Skypen välityksellä. Näiltä siis säästytty ja voin sanoa olevani todella onnellinen.

Tämän päivän jälkeen voin siis sanoa, että erittäin huonosta alkupäivästä voi muodostua myös hyvä päivä. Pysytään positiivisina ihmiset! Mukavaa viikon jatkoa kaikille, besos!

4 kommenttia:

  1. Moikkelis Mira!! Hauska taas lukea sun postauksia, paljon oot jo nähny ja kokenu siellä jo!! Valokuvia kiva katsoa, ne kertovat paljon!! Hienoa, kun kesätyökin jo tiedossa , suuri murhe pois päiväjärjestyksestä. Tosi äkkiä aika todellakin mennyt, justhan sä sinne maailmalle lähdit, puolessa välissä jo mennään!! Tänne ei kuulu mitään ihmeempiä, rantaelämää Kreetalle tilasin mulle ja Kykälle toukokuulle, sitä odotellessa:) Lunta ei täällä ole ja toivottavasti ei enää tulekkaan, kevättä jo rinnassa:) Ei muuta kuin tsemiä sinne ja älä stressaa liikaa kursseista, rennosti vaan!! Terkut myös Kykältä!! Iso hali ♥ toivoo Lessu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heii, ihanaa, että kommentoit, näin ollen tiedän, että siellä ollaan kuulolla <3 Paljon on nähty, mutta paljon on vielä nähtävää ;-) Tosiaankin puolivälissä mennään, aika tarkalleen 2,5 kuukautta aikaa. Ooh Kreeta kuulostaa ihanalta, siellä on varmasti aivan mielettömän kivat säät, ja vaikka ei olisikaan niin loma on aina loma. Isot halaukset teille kaikille! <3

      Poista
  2. Muy bien chica!!! ymmärrän sun reaktion torakasta... hehe. mutta toivotaan et se oli eka ja vika torakkavieras siellä! innolla odotan koska niitä alkaa tänne tulla. mutta ihanaa, kun sulla on nyt työ <3 osaa vähä budjetoida kevättäkin paremmin! ja pystyy ostaan lennon jne. besos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hola chica! Onhan niihin vähän tottumista, kun Suomes moisiin ei oo törmänny. Onneks oli sentäs yks kokemus torakasta jo aiemminkin niin ei ihan yllätyksenä tullu, että miten oksettavia ne on :-D Kuules aika hyvältä näyttää jos siel ei oo viel törmänny, ilmat on ollu kuitenkin jo niin lämpimiä. Lento on ostettu ja 6.6. nokka suuntaa kohti Suomea, onneks siihen on vielä aikaa. Besos rakas, pian sä oot jo täällä <3

      Poista